Turistit liikenteessä

Nyt on reissua takana noin kolme viikkoa, ja ekat koti-ikävän merkit alkaa näkyä. Siis ihan kirjaimellisesti koti-ikävän, oman vessan, sängyn ja sohvan kaipuu alkaa olla aika kova. Kiinassa tykätään ilmeisesti tyyliä hard sleeper sängyistä, jotka ei ainakaan minun selälle ole erityisen mukavia, välillä huomaa heräävänsä mitä ihmeellisemmistä asennoista kummalla mutkalla kun ei paljoa tukea sänky anna.

Tähän mennessä ei olla ihan hirveesti Pekingin nähtävyyksiä käyty katselemassa, ollaan ajateltu ottaa niiden kanssa suht rauhallisesti, ehditään tässä syksyn mittaan niitä kierrellä aivan mainiosti. (Laiskuudellahan ei ole mitään tekemistä ollut asian kanssa.) Muutamia on kuitenkin käyty katsomassa, esimerkiksi pakkohan se oli Pekingin olympialaisia varten rakennettu linnunpesä ja Water Cube
käydä katsomassa. Huono tuuri meillä kävi vaan siinä, että kun metropysäkiltä päästiin ulos, järkyttävä ukkoskuuro iski päälle juuri sillä hetkellä, käytiin siis toisella puolella kaupunkia vaan kastumassa. Pitänee mennä ottamaan lisää ja parempia kuvia joku toinen päivä. Käytiin myös kävelemässä kuuluisa ostos/ruokakuja päästä päähän, ja maistamassa ne ekat skorpionit tietenkin. Tosin lähdettiin vasta ihan pikkuisista liikkeelle, katsotaan uskaltaako niitä isompia versioita edes maistaakaan. Muutakin snäkkiä kadulta olisi löytynyt, muun muassa meritähtiä ja merihevosia, mutta tälle linjalle ei nyt ainakaan ensikertalaisina vielä viitsitty lähteä.

Ylemmässä kuvassa ötökät oli vielä eläviä, siitä ne pistettiin grilliin ja pois tuli alemman kuvan mukaisina. Jappo rohkeena maistaa ensimmäisenä.

 Sieltä olis löytynyt jos jonkin näköstä syötävää, ei uskallettu skorpionia kummempia kokeilla kuitenkaan. 

Ollaan myös käyty kiertämässä Lama Temple niminen nähtävyys, sekä Summer Palace. Näistä suuremman vaikutuksen teki jälkimmäinen, koollaan nimittäin. Lonely Planetin mukaan aikaa tälle kiertämiselle olisi pitänyt varata kolme tuntia. Meillä kiertämiseen meni neljä, harhailtiin paljon, puoliakaan ajasta tiedetty missä ollaan, eikä todellakaan ehditty nähdä kaikkea. Portaita ehdittiin nähdä ja paljon, ja eri kokoisia, kaikenlaisia portaita. Taidetaan päästä näkemään suhteellisen aitoa kiinalaista menoa tämän vaihdon aikana, sillä ainoat länkkärit meidän dormin asukkaiden lisäksi on nähty vain näitä nähtävyyksiä kierrellessä. Tämä taitaa hämmentää myös paikallisia, sillä pääsin jo yhteiskuvaan jonkun kiinalaisen rouvashenkilön kanssa, joka ilmeisesti halusi vaan kuvan länsimaalaisen ihmisen kanssa. Mitä sitä turhaan lupia kyselemään, nappaa vaan hihasta kiinni ja poseeraa.

Jappo alko rukoilemaan Lama Templessä.

Kiinalaiset turistit nauttii nähtävyyksistä.

Summer Palacessa Buddhien temppeli, sekä sinne vievä viimenen setti portaita.

Jappo ei vielä ollu miulle kertonu että ollaan eksyksissä. 

Suzhou Street. 

Keskiviikkona 1.10 on Kiinan kansallispäivä, mikä tarkoittaa näille, ja meille, ahkerille työmyyrille vuoden toista viikon mittaista lomaa. Kiinalaisethan eivät tosiaan turhia lomaile, (niin kuin me länsimaalaiset), vaan heidän lomat ajoittuvat kiinalaisen uudenvuoden lähelle tammi-helmikuulle, sekä kansallispäivän ympäristöön lokakuun alkuun. Ilmaiseksi ei tätä lomaa meille kuitenkaan anneta. Kansallispäivän yhteydessä on kolme palkallista lomapäivää, ja maassa järjestetään kokonaisen viikon loma sillä, että tehdään ne pari työpäivää joku viikonloppu. Meilläkin siis koulua oli yhtenä sunnuntaina, ja loman jälkeen on vielä lauantainakin. Ja tätähän ei ole voinut järjestää niin, että olisi yhteensä yhdeksän päivää vapaata kaksi viikonloppua ja niiden väliin jäävä aika mukaan lukien, vaan tietenkin päiviä on seitsemän, niin että ollaan ma-ti koulussa, jonka jälkeen lomaa seuraavaan tiistaihin asti. Ei täällä kyllä reissaavia opiskelijoita mietitä sitten ollenkaan!

Loman merkeissä meidänkin nenät osoittaa huomisten kiinan tuntien jälkeen kohti Shanghaita, jossa muutama yö vietetään, ja siirrytään sieltä Huangshanin alueelle, kylään nimeltä Tunxi pariksi yöksi. Jos vuorten läheisyydessä poissa suurista kaupungeista ilmakin olisi hiukan puhtaampaa. Suunnitelmia kerettiin pyöritellä yhtä jos toistakin tätä lomaviikkoa koskien. Kuitenkin syystä että muutama miljoona pientä kiinalaista reissaa samaan aikaan kotikonnuilleen samalta lähtöpysäkiltä, sekä liian pitkään miettiminen ajoi meidät siihen tilanteeseen että onneksi saatiin liput edes jonnekin. Käytiin tänään juna-asemalta hakemassa matkaliput huomista varten, varmuuden vuoksi ettei jonojen takia missattaisi koko junaa. On muuten rautatieasemallakin kokoa, ja tämä versio oli vain yksi kaupungin neljästä sellaisesta. Otetaan huomenna kuvia asemasta, tänään meni itsellä aika siihen että suu auki pää pyörien koitin nähdä kaiken mitä paikka matkustaville kiinalaisille tarjoaa.

Tänhetkinen huippulukema Pekingistä. Raitis ilma ois ihan kiva.

Mites me tänne päädyttiin?

Täältä kuuluu! Viikko tiukkaa koulunkäyntiä takana ja vielä ollaan hengissä, eikä Kiinaan lähtö ole alkanut kaduttaa. Koulussa onkin saanut istua oikein pitkiä päivä, mutta siitä vähän myöhemmin. Ensimmäisessä postauksessa lupailtiin jonkinlaista selvitystä lähtövalmisteluista, niin tässä sitä nyt tulee.

Päätettiin tosiaan Veeran kanssa hakea yhdessä vaihtoon ja pienen valkkailun jälkeen Kiina ja Peking osoittautui paikaksi, jonne tälläinen teekkari-kylteri yhdistelmä voisi päästä, ja joka vaikutti mielenkiintoiselta kohteelta. Itse olin vielä keväällä hakuvaiheessa edellisessä vaihdossa, mutta hakuprosessi onnistui hyvin etänä ulkomailtakin. Yliopiston nimi on Beijing University of Technology (BJUT), jossa molemmat opiskellaan ohjelmassa Contemporary Chinese Business and Culture (CCBC).

Vaihtopaikkojen varmistuttua piti vielä hakea erikseen vaihtoyliopistoon heidän omalla hakemuksellaan. Tämä tosin taisi olla lähinnä muodollisuus ja lisää työtä meidän osalta, mutta varmasti hyvin tarpeellista byrokratiaa Kiinan päässä. Hakemuksessa ei itsessään ollut sen ihmeellisempää paitsi, että se oli tietysti kokonaan kiinaksi (täyttöohjeet saatiin sentään sähköpostilla) ja hakujärjestelmään rekisteröitymisestä piti maksaa noin 50 € per lärvi. Lisäksi netissä tehtiin varaukset koulun international dormin huoneisiin.

Hakemuksen lisäksi tarvittiin tietenkin viisumit Kiinaan. Viisumeita onkin sitten monenlaisia, mutta me haettiin opiskelijaviisumia (X2), jolla maassa saa oleskella puoli vuotta. Viisumia haettiin Kiinan suurlähetystöstä, jonne olisi pitänyt joko mennä itse paikan päälle asioimaan tai sitten käyttää matkatoimistoa välikätenä. Ei viitsitty lähteä Helsinkiin viisuminhakuun, joten laitettiin passit ja hakemukset liitteineen postiin ja odoteltiin. Ekasta yrityksestä unohdettiin sitten allekirjoitukset hakemuksista, joten läheteltiin papereita edestakaisin.. :D Kaikki meni kuitenkin matkatoimiston kanssa hyvin ja saatiin passit takaisin viisumeineen! Hintaa viisumeille tuli 90 € / viisumi.

Rokotuksiakin piti ottaa muutamat eli rahaa meni siihenkin. Lennot valittiin halvin on paras periaatteen mukaan, tosin ihan halvinta vaihtoehtoa Moskovan välilaskulla Siberian Airlines + Dragon Air (tai jotain sellasta) ei kehdattu ottaa. Päädyttiin lentämään "suoraan" Lontoon kautta 7 tunnin välilaskulla (yht. n. 20 h) ja säästettiin parisataa euroa verrattuna finskin suoraan 8 tunnin lentoon.

Heathrow:n löhösohvilla, ei muuten luovuttu paikasta :)

Kiinaan päästiin ja löydettiin jopa koulullekin. Kampuksen kartta kourassa suunnistettiin asuntolalle, jossa saatiin heti huoneet ja oli myös vaihtareiden kirjautuminen koululle. Ihan hyvät ohjeet oltiin saatu BJUTin päästä koululle saapumiseen ja ennen sitä tehtäviin asioihin, mutta siihen ne ohjeet sitten loppuivatkin. Registration oli lähinnä sekava toimitus pienessä huoneessa täynnä kiinalaisia, missä meiltä kyseltiin tarvittavia papereita ja kerättiin vuokra huoneesta. Kukaan ei oikein kertonut mitä tässä pitäisi tehdä milloinkin vaan kaikki piti selvittää itse, osa tiedoista löytyi jaetusta materiaalista ja loput asiat selvitettiin muiden vaihtareiden kanssa arpomalla tyyliin "näin tän varmaan ois tarkotus mennä". Ihan hyvin ollaan kuitenkin pärjätty vaikkei kaikesta ihan perillä olla oltukaan. 

Registrationin jälkeen oli järjestetty kolme päivää infoja uusille opiskelijoille. Kaikki nämä luonnollisesti sanottiin olevan pakollisia vaihtareille. Ensimmäisen päivän kaikkien vaihtariohjelmien opiskelijoille tarkoitettu info meni allekirjoittaneella vielä jet lagissa ja torkuin sitten lähes koko tilaisuuden Veeran tökkiessä miuta hereille. Ei siellä oikein mitään hyödyllistä kuulemma kerrottukaan paitsi, että moottoripyörällä ei saa vaihtarit ajaa tai lähtee pää irti. Toisena päivänä oli koulutusohjelman oma tilaisuus, jonka pääsisältö oli kertoa, että tunneilla pitää olla paikalla. Tilaisuus kesti n. 15 min aamu kahdeksalta alkaen ja se päivä oli siinä. Lauantaina piti vielä erikseen herätä ostamaan kirjoja kiinan tunneille. Eli juurikaan ei hyödyllistä tietoa saanut mistään näistä ja kaiken olisi saanut fiksulla järjestelyllä mahtumaan yhteen päivään.

Ekaan kouluviikkoon on mahtunut rutkasti kiinan opiskelua ja vaihtelevan laatuisia business-kurssien luentoja. Vähän ollaan keretty turisteilemaankin kaupungilla. Näihin palataan seuraavissa postauksissa. 再见!

Kielimuurit ja palomuurit

Noniin! Perille päästiin ehjinä, tosin hyvin hyvin väsyneinä yksilöinä. Ollaan tämän ensimmäisen viikon aikana nyt koitettu saada käytännön asioita järjestykseen, puhelinliittymiä, internetin toimintaa asuntolassa ja esimerkiksi tuleviin koulukavereihin tutustumista. Aikaa vievin ja bloginkin päivittämistä viivyttävä tekijä on tuo pahamaineinen ja kaikkialle yltävä Kiinan palomuuri, joka meitä kovasti yrittää estää päivittämästä kuulumisia kotomaahan. Nyt ollaan ainakin toistaiseksi ja jotenkuten esteet läpäisty ja pääsemme käyttämään internetiä suhteellisen vapaasti.

Päätettiin siis tosiaan alottaa seikkailu ihan oikeena seikkailuna, ja lähdettiin jo lentokentältä suunnistamaan junalla + metrolla + taksilla koululle. Ihme ja kumma, ilman minkäänlaista kiinan kielen taitoa, päästiin suhteellisen kivuttomastikin perille. Asutaan siis koulun kampuksella olevassa International Student Dormitoryssa, eli siis juurikaan ei kiinalaisten opiskelijoiden kanssa ainakaan tulla tekemisissä olemaan tämän vaihdon aikana. Asuntolassa asuvat kaikki vaihtarit, sekä ulkomaalaiset tutkintoa suorittavat opiskelijat. Molemmille löytyi asuntolasta huone, tosin Jappo joutui ottamaan vähän huonomman luokan huoneen mitä oli varannut, koska hänen varaamansa versiot olivat poikien osalta loppuneet kesken.Tiedäppä sitten miten tämä on mahdollista. Nykyinen huone on hiukan pienempi, mutta myös halvempi, mikä ehkä joiltain osin näkyy laadussakin. Esimerkiksi vessaan täytyy mennä suihkussa käynnin jälkeen noin päivän ajan kengät jalassa, koska lattia lainehtii vedestä, ja vesi katkesi kokonaan juurikin eilen melkeinpä koko päiväksi.

Tämän ensimmäisen viikon aikana on nyt ilmennytkin että ollaan todennäköisesti ne kaks huonoiten kiinaa puhuvat ihmiset täällä. Ollaan tyydytty ruokaa tilaamaan koulun ruokalassakin osottelemalla ruokia, listaltahan ei voida tilata koska työntekijät saattaisivat kysyä jatkokysymyksiä joihin taas ei vastausta osata antaa. Ravintolassa käynti kahdestaan on myös mielenkiintoista, mutta ollaan nyt tähän mennessä ainakin ruokaa saatu lautaselle. Pitänee siis tehdä tuon kiinan opiskelun kanssa hiukan enemmän töitä jotta se jotenkin onnistuisikin :)

 

Muun muassa tällaista on saatu tilattua ihan vaan ruokalistaa osoittelemalla.

Koulu alkoi meillä eilen, maanantaina, ja ainakin allekirjoittanutta jännitti mennä kiinan kielen tunnille :) Ensimmäinen tunti ei kuitenkaan ollut maata mullistava, tosin ilmeni että opiskellaan sitten kiinaa kiinaksi, ilman minkäänlaisia englanninkielisiä ohjeita, mikä saikin meidät miettimään että ollaankohan ihan oikealla kurssilla vai ei. Muiden ilmeitä seuratessa kuitenkin päädyttiin siihen että kyllä ne muutkin on ainakin melkein yhtä pihalla opettajan puheista kuin mekin. Saatiin kiinalaiset nimetkin tänään tunnilla! Unohdettiin ne kylläkin samantien, vielä luokassa istuessa.

 

Tältä näyttää koulun kampusalue luokan ikkunasta aamulla. Tässä vaiheessa oli vielä harvinaisen hyvä näkyvyys kaupungilla.

Lähtötunnelmia

Helou

Elikkäs, lähtö lähenee hirveetä kyytiä, yhdeksän tunnin päästä pitäisi istua jo ekassa koneessa :) Viimesen viikon aikana jokainen kaveri ja perheenjäsen vuorotellen on kysynyt kuinka paljon jännittää ym., ilmeisesti se jännitys on meidän puolesta suurempaa muilla ollut jo jonkun aikaa. Ehkäpä sitä viimeistään sitten lentokentällä jänskää jo itsekin lähtöä, tai viimeistään isoihin valoihin päästyä.

Luovutettiin asunto reilu viikkoa ennen omaa lähtöä, mikä helpotti omalta osaltaan pakkaamista reissua varten. Stressin määrää se lisäsi siinä määrin että piti pakata kaikki muukin henkilökohtainen tavara pois niiden mukaan tarvittavien tavaroiden lisäksi. Viimeisen viikon ennen lähtöä Japon käydessä vielä töissä, itse chillailin asunnottomana porukoilla lähtöä odotellen.

 

Kuvassa meidän koko omaisuus koottuna yhteen häkkivarastoon. Hyvin mahtuu :D

Jatkossa pyritään päivittämään säännöllisesti tai sitten vähemmän säännöllisesti, kunhan nyt muistettais kertoa kuulumisia edes vähäsen. Todennäköisesti seuraavaan postaukseen tulee koottua käytännön asioita ennen reissua, kunhan nyt asetutaan Kiinan maalle ensin. Nyt onkin aika mennä unille, huimat kahden tunnin yöunet ennen Helsinkiä kohti kurvaamista.