Made in Japan ja muuta kivaa

Täällä keli alkaa olla viilenemään päin, eli lämpötila on suunnilleen sama mitä se oli Suomessa silloin kun tänne lähdettiin. Meitä onkin huvittanut luokkatovereiden esiin kaivamat toppatakit, pipot ja lapaset näissä lämpötiloissa. Jos nyt edes niin kylmä tulisi että ottaisi itse takin käyttöön. On myös jännittävä ilmiö että asuntolassa on edelleen sisällä kylmempi kuin ulkona, varsinkin Japon asustamalla puolella. Tämä hiukan vähemmän rahaa kustantava puoli on aiheuttanut jännitystä myös muilla ominaisuuksillaan, esimerkiksi sunnuntai ja maanantai meni käytännössä kokonaan ilman vettä. Toisella puolella asuntolaa vesi vaan muuttui kylmäksi, mutta vessassa sentään uskalsi käydä. Syy tähän ei ole selvinnyt ainakaan vielä. Infon määrä asumiseen liittyen on hyvin vähäinen.  Tänne tullessamme meille tosiaan näytettiin huoneet ja pyydettiin x määrä rahaa. Kukaan ei meille varsinaisesti kertonut että esimerkiksi sähköstä pitäisi maksaa erikseen, kuulimme vain huhupuheita muilta asukkailta. Kun eräänä aamuna herätessä huomaa että ei ole sähköä eikä siis saa vettä kahvia varten keitettyä, voi olla kiitollinen että joku tovereista on muistanut asiasta kuitenkin mainita. Ties mitä muita ylläreitä vielä matkan aikana ilmenee.

Kun me tänne Kiinaan päästiin ja huomattiin yleinen hintataso, meillä alkoi kypsyä ajatus uuden kameran ostamisesta. Kaikki elektroniikka kun kuitenkin täältä päin maailmaa tulee, niin eikö se kuuluisi silloin saada täältä myös halvemmalla? Tehtiin taustatyötä noin kuukauden verran, etsittiin kamera mikä halutaan, vertailtiin hintoja nettikaupoissa täällä ja Suomessa, ja selvitettiin mistä sellaisia kannattaa käydä ostamassa. Viime viikon perjantaina me sitten käytiin semmonen ostamassa, jotta täällä oloaikana saataisiin myös sillä uudella kameralla otettua kuvia. Löydettiin hiukan surffaamalla paikka, Wukesong Camera Market nimeltään, mistä kannattaa käydä kyseisiä kapineita katsomassa. Kamera kuitenkin on sellainen ostos, että tehtiin ensin tiedustelureissu, eli käytiin vaan katselemassa hintoja, ilman minkäänlaista aikomusta ostaa mitään, jotta hiukan osataan varautua. Sitten piti enää keskenään päättää kuinka paljon ollaan valmiita pelistä maksamaan, ja ei muuta kun ostoksille. Päädyttiin Canonin 700D malliin, ja maksettiin tästä noin 25% vähemmän kuin mitä Suomessa olisi maksettu. Saatiin myös tingittyä hiukan hintaa, ja kaupanpäällisiksi kameralaukku, linssin UV-suodin sekä 32GB:n muistikortti. Nyt kelpaa ottaa kuvia :) Kiinan elektroniikkahuijaukset mielessä, käytiin samointein Canonin Service Centerissä tarkistuttamassa kamera, ja tunnin jännittämisen jälkeen saatiin kamera takaisin kuitin kera, joka todistaa ettei ole käynyt hassusti. (Kamera on onneksi Made in Japan, ei Made in China.)

Nyt alko harjottelu. Samalla myös vähän kampusaluetta ilta-aikaan.

Yksi lukuisista aukioista Forbidden cityssä

Tästä ilahtuneena jatkettiinkin nähtävyyksille, eli käytiin Taivaallisen rauhan aukiolla, Kielletyssä kaupungissa, sekä tämän pohjoispuolella sijaitsevassa Jingshan puistossa. Puistossa on korkealla kohdalla kolme eri temppeliä, joista aukeaa näkymä Kiellettyyn kaupunkiin päin ylhäältä katsottuna. Hienoja paikkoja kyllä, liikaa ihmisiä taas kerran meidän seurana, päiväksi nimittäin valikoitui aurinkoinen ja lämmin päivä. Harmi kyllä myös saastemäärä oli niin korkea että maisemat ei nyt niin hienoja olleet kuin kirkkaampana päivänä olisivat olleet. Seuraavana päivänä oli alunperin tarkoitus käydä Kiinan muurilla, mutta suunnittelu jäi meillä hiukan puolitiehen, eikä ihan varmuutta ollut mille pätkälle muuria haluttaisiin tai miten sinne mentäisiin niin jätettiin se myöhemmäksi. Käytiin sitten sen sijaan sunnuntaina Silk Marketissa, varsinaisesti tarvetta ei millekään ollut, mutta kun nyt ei 1,5 kuukauteen olla shoppailtu mitään niin pitää se käydä katsomassa. Toivon hartaasti ettei minun tarvitse enää koskaan mennä kyseiseen paikkaan, löytyihän sieltä "hienoja" vaatteita ja kenkiä, mutta paikka oli vähintäänkin ahdistava, myyjien tylyydestä puhumattakaan.

Sumun määrä hiukan haittasi näkyvyyttä Jingshan parkista

Koulun puolesta meille on nyt järjestetty kaksi "yritys"vierailua, ensimmäinen viime viikolla Beijing Yanjing Beer Factorylle, Pekingin pohjoisosaan. Matka tehtaalle kesti kauan, olimme portilla jo kerran, mutta joko kuski ajoi ohi portista tai sitten meidän piti mennä eri portilta sisään, mistä johtuen kiersimme bussissa istuen noin tunnin verran tehtaan ympäristöä etsimässä oikeaa paikkaa. Vauhdista päätellen meitä jo odoteltiin, sillä meidät ohjattiin heti katsomaan yrityksen tekemää propagandavideota itsestään, jonka sisältö oli tiivistetysti se että Yanjing -olut on heidän mielestään parasta, ja maailman eniten ostettu olut. Yleisö koostui Hollantilaisista, Saksalaisista, Suomalaisista ja Ranskalaisista. Saanemme olla kuitenkin eri mieltä asiasta. Videon jälkeen tehtiin hyvin pintapuolinen kierros tehtaalla, josta kuulin jopa kommentteja että tämä taitaa olla se feikkitehdas, eihän tuolla edes tapahdu mitään. Ollaan kyllä oluen valmistus ja juomatehtaalla käynti koettu paremminkin sekä informatiivisemmin. Noh, onpahan käyty kuitenkin.

Yanjing sponsoroi muun muassa Kiinan avaruusohjelmaa. Kaljapäissä kuuhun?

Toinen yritysvierailu kohdistui Pekingin ensimmäiseen moderniin kylään, Hancunhe nimeltään. Kylä on ilmeisesti ensimmäinen, joka alkoi kasvattaa saastevapaita vihanneksia, ja tarkoitus oli nähdä vanhaa asumista ja kylän mallia, sekoittuneena uuteen. Vaihtariporukassamme on yksi kiinalaissyntyinen, mutta kuitenkin hollantilainen tyttö, joka kielitaitonsa takia joutuikin porukan oppaaksi. Hänen englantinsa kuitenkaan ei ole paras mahdollinen, joten hän itse pyysi erästä toista tulkkaamaan oman hollantinsa englanniksi meille muille. Rikkinäisen puhelimen johdosta informaatio itse kylästä jäikin ehkä hiukan vajaaksi. Käteen jäi, että kylässä on ilmeisesti joskus mennyt jokseenkin huonosti, jolloin pari ihmistä on päättänyt rakentaa kylästä entistä paremman, ja projekti jatkuu näille päiville asti. Vanhat ränsistyneet talot on purettu, ja tilalle rakennettu uudet entistä ehommat versiot. Tähän kylä sai rahoitusta valtiolta. Ei tämäkään mikään elämää mullistava kokemus, turisteille tästäkin on tehty "nähtävyys". Valitettavasti koulu ei taida meille järjestää enempää yritysvierailuja. 

Kiina-hollanti-englanti opastus, hyvin toimi!